» kirjoitusohjeet pdf-muodossa

 

Ohjeita kirjoittajille

Yleisiä ohjeita

Kasvatus & Aika -julkaisuun lähetettävät artikkelit tulee viimeistellä huolellisesti jo ennen toimitukseen jättämistä. Artikkeleissa käytetään kahden vertaisarvioitsijan järjestelmää. Asiantuntijat suosittavat toimituskunnalle artikkelin julkaisemista tai hylkäämistä; he voivat esittää myös korjausehdotuksia. Kirjoittajan onkin varauduttava korjaamaan tekstiään ennen julkaisemista.

Kirjoittajan kannattaa pohtia mm. seuraavia seikkoja laatiessaan artikkeliaan:

  • Kysymyksenasettelun selkeys.
  • Aineiston esittely ja käyttö. 
  • Esityksen sujuvuus, ajatusten looginen eteneminen. 
  • Tutkimuskirjallisuuden käyttö ja osallistuminen tieteelliseen keskusteluun. 
  • Tutkijan oman äänen erottuminen. 
  • Viittaustekniikka ja lähdeluettelon laatiminen. 
  • Kieliasun selkeys. 
  • Mitä uutta kirjoitus tuo esiin?

Kirjoittajan tulee kertoa lukijalle selvästi, mitkä ovat artikkelin tavoitteet, näkökulmat, lähteet ja metodologiset valinnat, mihin tutkimustraditioon tai -suuntauksiin se liittyy ja miten tavoitteeseen pyritään. Artikkelissa on hyvä pohtia sitäkin, miksi tutkittava aihe on kiinnostava ja mitä annettavaa artikkelilla on omalle tieteenalalleen tai yleisemmin kasvatuksen historian tutkimukselle.

Katsaus on kysymyksenasettelun, rakenteen ja pituuden puolesta artikkelia tiiviimpi kirjoitus. Sen tehtävänä on selvittää jotakin kasvatuksen historian alan kiinnostavaa kysymystä, käsitettä, tiettyä teemaa tai ongelmaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta, näkökulmaa tai tutkimusalaa. Katsaus varustetaan lähdeviitteillä ja lähdeluettelolla kuten artikkelitkin. Katsauksen arvioi aina vähintään kaksi Kasvatus & Aika -julkaisun toimittajaa. Katsauksille ei tehdä toimituksen ulkopuolista vertaisarviointia.

Kirjoittaja on vastuussa tekstinsä sisällöstä. Toimitus pidättää itselleen oikeuden päättää tekstien julkaisusta prosessin kaikissa vaiheissa.

Kirjoitusohjeet

Artikkelien pituus tulisi olla merkkimäärältään 35 000–45 000 välilyönteineen, viitteineen ja lähdeluetteloineen (1,5 riviväli, 12 pistekoko Times New Roman, myös otsikoissa). Katsausten pituus on alle 15 sivua (35 000 merkkiä välilyönteineen). Kirja-arvioiden, kolumnien ja seminaariraporttien enimmäispituus on noin 6 sivua (15 000 merkkiä välilyönteineen).

Tekstiä ei saa muotoilla lukuun ottamatta kursivoinnin käyttöä. Tavutusta ja sisennyksiä ei käytetä. Teksti saa sisältää vain yhden väliotsikkotason. Kappaleiden väliin tulee tyhjä rivi (enter).

Pitkät lainaukset erotetaan leipätekstistä tyhjällä rivillä ja kursivoinnilla. Kursivointia käytetään myös lehtien ja teosten nimissä (Helsingin Sanomat, Tuntematon sotilas). Sen sijaan viitteissä kursiivia ei käytetä. Kappaleen sisällä olevat lyhyet lainaukset pannaan lainausmerkkeihin.

Väliotsikot erotetaan tyhjällä rivillä. On suositeltavaa käyttää vain yhtä väliotsikkotasoa.

Artikkeliin liitetään enintään 150 sanan englanninkielinen abstrakti. Lisäksi artikkelin alussa tulee olla lyhyt noin viiden rivin ingressi, josta selviää lukijalle kirjoituksen yleisnäkökulma ja kysymyksenasettelu.

Ohjeet abstraktin kirjoittamiseksi

Abstrakti on artikkelin keskeisen sisällön selkeä ja tiivis esittely. Sen tulee olla ymmärrettävissä lukijalle itsenäisenä tekstinä ilman koko artikkelin lukemista. Abstraktissa tulisi lyhyesti esitellä seuraavat asiat:
Kysymyksenasettelu: tutkimuksen tausta ja tavoitteet
Tutkimusmenetelmät: tutkimusaineisto ja -metodit
Tutkimustulokset
Johtopäätökset
(Lähde: Norris, Carolyn Brimley 2007. Academic Writing in English. Language Services / University of Helsinki.)

Lähdeviitteiden merkitseminen

Lähdeviitteet merkitään tekstin sisälle sulkeisiin (Peltonen 1996, 31–36). Lähdeviitteessä il- moitetaan kirjoittajan sukunimi, teoksen painovuosi ja sivunumerot joihin viitataan (erotettuna pilkulla). Jos viitteessä on kaksi kirjoittajaa, käytetään muotoa: (McCulloch & Richardson 2000, 120–129), jos enemmän kuin kaksi, viitteen muotona on: (Syrjäläinen ym. 2006, 13–15). Jos viitataan vanhan teoksen uuteen painokseen, pannaan alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeisiin: (Leino 2004 [1903]). Useampaan teokseen viitattaessa teokset erotetaan toisistaan puolipisteellä (Peltonen 1996, 31–36; McCulloch & Richardson 2000, 120–129).

Useampaan virkkeeseen tai koko kappaleeseen liittyvä lähdeviittaus ilmaistaan panemalla piste sulkeiden sisään. (Aropaltio 2000, 116–118.)

Loppuviitteitä voi käyttää vain arkistolähteisiin viitatessa. Loppuviitteet merkitään tekstiin hakasulkeisiin tavallisin numeroin [1, 2, ...]. Viite kirjoitetaan tavallisena tekstinä otsikon ” Viitteet” alle ennen lähteitä.

Lyhenteiden käyttö

Käytetyimpiä lyhenteitä ovat ks. (EI kts.), esim., mm., vrt., ym. (EI et al.), jne., tms.,

Lyhenteitä voidaan käyttää sulkeiden sisällä. Tekstissä lyhenteet kuten esim. ja mm. kirjoitetaan kokonaisin sanoin.

Lyhenteet ks. ja vrt. määrittävät viittauksen luonnetta (ks. = katso, tarkemmin; vrt. = kuitenkin, ainakin osin, poikkeava tieto).

Lyhenteitä mt., emt. tai mts. ei käytetä, vaan lähde toistetaan joka kerran.

Yhdysmerkki, ajatusviiva, lainausmerkit

Yhdysmerkin (-) ja ajatusviivan (–) käyttö erotetaan toisistaan. Ajatusviivaa (–) käytetään paitsi lauseen sisällä ajatusviivana, niin myös ääriarvoja, rajapaikkoja tms. osoittavien numeroiden, sanojen ja sivunumeroiden välissä. (Esim. 1960–1970, taivas–maa-jako, Börner 1912, 2–8.)

Ajatusviiva = ctrl ja miinus-merkin näppäin.

Lainaus- ja puolilainausmerkit (heittomerkit) kirjoitetaan suomalaisittain: ”xx”, ’x’. Heittomerkkiä ei pidä sekoittaa akuuttiin ( ?).

Kuvat, taulukot ja kaaviot

Tekstiin tulevat kuvat lähetetään toimitukseen samalla kun valmis teksti. Kirjoittajan on itse hoidettava kuviin liittyvät tekijänoikeus- tai julkaisumaksut.

Kuvat toimitetaan digitoituina sähköpostilla. Kuvat skannataan 300 dpi:n resoluutiolla ja tallennetaan itsenäisinä jpg-, tiff- tai gif -tiedostoina. Kuvat numeroidaan ja niiden paikat kuva- teksteineen merkitään käsikirjoitukseen numerojärjestyksessä seuraavasti: TÄHÄN KUVA 1 TEKSTILLÄ [esim.]: Kuvassa Alli Nissisen valmistavan koulun oppilaita. Kuva: Matti Kuvaaja 1954.

Kaaviot ja taulukot lähetetään erillisinä Exel-tiedostoina. Niiden paikat merkitään käsikirjoitukseen numerojärjestyksessä seuraavasti: TÄHÄN KAAVIO 1 TEKSTILLÄ [esim.]: Tyttö- ja poikaoppilaiden määrä kansakouluissa 1921–1939.

Lähteiden merkitseminen

Lähteet ryhmitellään pääotsikon ”Lähteet” ja ”Kirjallisuus” alle.

Lähteet ryhmitellään: painamattomat lähteet (arkiston nimen mukaan), painetut lähteet, sanomalehdet, haastattelut jne. Painamattomissa lähteissä lähdeluetteloon pitää merkitä arkiston nimen lisäksi käytetyn kokoelman nimi ja tarkentaa mitä sieltä on käytetty.

Kirjallisuus luetteloidaan kirjoittajan nimen mukaan aakkosjärjestyksessä. Kirjallisuus merkitään seuraavan mallin mukaan:

Teokset: Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Teoksen nimi. Kustantajan kotipaikka: kustantaja.

Tiimonen, Soili 2001. Valoa kansalle. Luterilainen kirkko ja kansanopetuksen kehittämispyrkimykset autonomisessa Suomessa 1809–1848. Helsinki: Suomen kirkko- historiallinen seura.; McCulloch, Gary & Richardson, William 2000. Historical Research in Educational Settings. Buckingham – Philadelphia: Open University Press.

Artikkelit teoksessa: Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Artikkelin nimi. Teoksessa Suku- nimi, Etunimi (toim.), Teoksen nimi. Kustantajan kotipaikka: kustantaja, sivut.

Ahonen, Sirkka 2003. Tasa-arvon pyrkimys 1960-luvun koulutuspolitiikassa. Teoksessa Vuorio-Lehti, Minna & Nieminen, Marjo (toim.), Kasvatushistoria nyt. Makro- ja mikrotutkimuksesta marginaalisuuden, sukupuolen ja tilan analyysiin. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura, 37–58.

Huomautus: Toimitetut teokset merkitään aina muotoon ”Teoksessa” ja ”toim.”, mikäli Kasvatus ja Aikaan julkaistavaksi tarkoitettu teksti on kirjoitettu suomeksi. Mikäli teksti on kirjoitettu muulla kielellä, kirjoittaja vastaa merkinnän oikeellisuudesta kyseisellä kielellä.

Artikkelit tieteellisessä aikakausjulkaisussa: Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Artikkelin nimi. Aikakausjulkaisun nimi vol. (nro), sivut.

Richardson, William 1999. Historians and educationists: the history of education as a field of study in post-war England. Part I: 1945–72. History of Education 28 (1), 1– 30.

 

Artikkelit laitossarjassa: Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Artikkelin
nimi. Laitossarjan nimi ja kirjainnumero tunnus.

Syrjäläinen, Eija 2002. Eikö opettaja saisi jo opettaa? Koulun kehittämisen paradoksi ja opettajan työuupumus. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja A25.

Digitaaliset lähteet: Viittauksen periaate sama kuin teoksissa ja artikkeleissa. Julkaisun nimen perään merkintä [www-lähde]. Lähteen URL-osoite merkitään: < http://www.jokinosoite.fi > Loppuun merkitään lukupäivä sulkeisiin (Luettu pp.kk.vvvv).

Fingerroos, Outi 2005. "Kuula kalloon" – Toivo Kuulan kuolema Viipurissa. Elore 12 (1) [www-lähde]. < http://cc.joensuu.fi/~loristi/1_05/fin_b_1_05.pdf > (Luettu 30.5.2007).

Kirjoittajatiedot

Tekstin lopulliseen versioon liitetään kirjoittajatiedot. Kirjoittajatiedot tulevat kaikissa tekstityypeissä tekstin loppuun ja ne merkitään lyhyessä muodossa.

FT, KT Arja Virta työskentelee Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa historian ja yhteiskuntaopin didaktiikan professorina.

FM Lauri Viinikkala on jatko-opiskelija Turun yliopistossa Suomen historian oppiaineessa. 

Tekstien lähettäminen

Artikkeleiden julkaisemisessa noudatetaan referee-menettelyä. Lausunnot toimitetaan kirjoittajille artikkeleiden mahdollista muokkausta varten. Toimitus pidättää itsellään oikeuden tehdä tekstiin teknisiä muutoksia kirjoittajalta tarkistuttamatta. Mikäli tarjottua tekstiä ei katsota voitavan julkaista, siitä pyritään ilmoittamaan kirjoittajalle mahdollisimman pian.

Kasvatus & Aika -julkaisuun lähetetyt kirjoitukset pyydetään toimittamaan Word- tai rtf-muodossa sähköpostin liitetiedostona päätoimittajalle (kaisa.vehkalahti[at]nuorisotutkimus.fi). Tekstejä voi lähettää myös lehden toimittajille suoraan.

Arvosteluja koskevat ohjeet

Toimitus edellyttää, että arvostelut ovat asiallisia kritiikkejä, joissa selitetään kirjan näkökulma ja pääväitteet sekä arvioidaan niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Hyvä arvostelu asettaa kirjan tutkimukselliseen kontekstiin ja tekee sen ymmärrettäväksi muillekin kuin aihepiirin erityistuntijoille.

Arvostelun laajuus on noin 2–5 sivua (n. 4 000–10 000 merkkiä). Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata julkaistavaksi tarjottua arvostelua.

Ruotsin- ja englanninkieliset tekstit.

Kasvatus & Aika -julkaisu julkaisee pääasiassa suomenkielisiä tekstejä. Jos tekijä haluaa saada julki ruotsin- tai englanninkielisen artikkelin, hänen tulee tarkistuttaa vertaisarvioinnin läpäisseen tekstin kieliasu omalla kustannuksellaan.

Ohjeistuksessa on käytetty apuna Eloren ja Kasvatus-lehden kirjoitusohjeita